Koira käy kiinni? – Vältä ja keskeytä
Erityisesti pien- ja vieraspetojen pyyntiin liittyen on herännyt keskustelua siitä, saako koira päätyä kontaktiin kohde-eläimen kanssa. Tässä Suomen riistakeskuksen näkemys asiaan.
Suomen riistakeskus katsoo, ettei metsästyskoiran kohderiistaan kiinnikäymistä voida suoraan katsoa metsästyslaissa (20 §) ja eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa (6 §) tarkoitetuksi tarpeettomaksi kivun tai kärsimyksen aiheuttamiseksi. Tilanteet vaihtelevat muun muassa metsästysmuodon, eläinlajin, maaston ja koirien suhteen niin paljon, ettei yksiselitteistä tulkintaa voida tehdä. Metsästystilanteessa vastakkain on kaksi eläintä, eikä ennakolta voida poissulkea mahdollisuutta, että vahvan metsästysvietin omaava koira pyrkisi käymään kiinni kohde-eläimeen. Kontakti voi syntyä myös kohde-eläimen hyökätessä ja koiran puolustautuessa.
Keskeistä on pyrkiä välttämään kontakti. Mikäli kontakti syntyy, tulee se olosuhteet huomioon ottaen pyrkiä keskeyttämään mahdollisimman nopeasti. Kun havaitaan koiran saavuttaneen kohde-eläin, pyritään pääsemään paikalle mahdollisimman nopeasti ja lopetetaan kohde-eläin viipymättä.
Vaihtelevien olosuhteiden vuoksi koiran ja kohde-eläimen kontaktiin puuttumiselle ei voida määrittää ohjeellisia, saati sitovia aikamääreitä. Ampumatilanteessa täytyy ottaa huomioon koiran ja mahdollisten kanssametsästäjien turvallisuus, eikä lopetuslaukausta voida aina suorittaa välittömästi. Harkittu ja tarkoin kohdennettu laukaus on myös tapa välttää tarpeetonta kärsimystä, joten kontaktista huolimatta tulee olla malttia ja odottaa heti tappavan laukauksen mahdollistavaa ampumatilaisuutta.
Metsästyskoiran tarkoituksellinen käyttäminen pienpedon tappamiseen ei ole soveltuva lopetusmenetelmä.
Metsästäjän ja koiranohjaajan vastuu
Suomen riistakeskus toteaa, ettei metsästyskoiran ja vahingoittumattoman kohde-eläimen kontakti saa missään tapauksessa olla tarkoituksellista. Tämä ei kuitenkaan estä kontaktihakuisten metsästyskoirien käyttämistä pyynnissä, vaan edellyttää edellä kuvattua toimintaa tilanteen välttämiseksi tai kontaktin syntyessä tilanteen päättämiseksi.
Pienpetojen metsästys edellyttää koiralta tiettyä terävyyttä ja etenkin haitallisten vieraslajien pyynnissä tehokkuus on tärkeää, koska tavoitteena on mahdollisimman suuren eläinmäärän poistaminen. Voimakkaan riistavietin omaavat metsästyskoirat mahdollistavat pyynnin tehokkuuden, eikä kontaktia pystytä aina välttämään. Metsästäjän tai koiranohjaajan vastuulla on arvioida tilanne ja huolehtia siitä, ettei kohde-eläimelle tai koiralle koidu tilanteeseen nähden kohtuutonta kipua tai kärsimystä.
Tunne koirasi
Suomen riistakeskus suosittaa käyttämään harkintaa sellaisten metsästyskoirien käytössä, joiden tiedetään hakeutuvan välittömään kontaktiin kohde-eläimen kanssa. Niitä ei tulisi käyttää tilanteissa, joissa metsästäjien ei ole mahdollista päästä keskeyttämään tilannetta.
Esimerkiksi kontaktihakuiseksi tiedettyjen luolakoirien käyttäminen paikoissa, joissa tilanteeseen ei ole mahdollista päästä ihmisvoimin kohtuullisin ponnistuksin, tulisi välttää. Vastaavasti maan pinnalla toimivan koiran kanssa metsästäjien tulisi pysytellä mahdollisuuksien mukaan lähellä, jotta työskentelyn seuraaminen olisi mahdollista ja tilanteeseen päästään puuttumaan tarvittaessa nopeasti.
Kyseinen harkinta on keskeistä sekä koiran että kohde-eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Haavoittuneet eläimet
Suomen riistakeskus toteaa, että erikoistapauksissa koiran hakeutuminen kontaktiin voi jopa ehkäistä kohde-eläimen kärsimystä. Haavoittuneet tai vahingoittuneet eläimet tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti kivun ja kärsimyksen estämiseksi. Kontaktiin hakeutuva metsästyskoira saa useassa tapauksessa pysäytettyä kohde-eläimen huomattavasti metsästäjää nopeammin, jolloin se saadaan paikallistettua ja lopetettua nopeammin.
Laki eläinten hyvinvoinnista astuu voimaan 1.1.2024. Sitä ennen asiasta säädetään eläinsuojelulaissa.