Seurannat

Vesilintuseurannat

Vesilintukantoja seurataan Suomessa systemaattisesti vuosittain tehtävillä pari- ja poikuelaskennoilla sekä saaristolintulaskennalla. Vuonna 2016 tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa talvehtivien merilintujen lentolaskenta. Lisäksi lintuharrastajien tekemillä havainnoilla ja laskennoilla saadaan tietoa vesilintukannoista. Myös tutkimushankkeiden, ympäristövaikutusten arviointien yms. yhteydessä tehdään erilaisia laskentoja.Vesilintujen metsästyssaalista seurataan vuosittain järjestettävillä saaliskyselyillä, ajoittain järjestettävillä siipinäytekeräyksillä sekä tiettyjen lajien osalta lakisääteisten saalisilmoitusten avulla. Jälkimmäisistä esimerkkinä metsähanhi, merihanhi sekä taantuneet vesilintulajit: haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, tukkakoskelo, isokoskelo sekä nokikana. Huom! Punasotka ja tukkakoskelo ovat rauhoitettuja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla vuosina 2021-2024.

Suomi on tärkeä vesilintujen tuottajamaa, joten parimäärien ja poikastuoton seuranta istuu rooliimme hyvin. Vesilintuseurantojen tuottaman tiedon tärkeys korostunee tulevaisuudessa metsästyksen säätelyn ja kannanhoidon kehittyessä ja kansainvälistyessä. Mahdollisimman luotettava ja tarkka tieto vesilinnuista on kestävän metsästyksen perusedellytys. Seurantoihin osallistuminen on helppoa, eivätkä ne kuormita yksittäistä metsästäjää suuresti. Jokaisen sorsastajan rutiineihin tulisikin kuulua oman laskentapisteen laskeminen keväisin ja kesäisin, sekä siipinäytteiden toimittaminen tutkimukselle siipinäytteiden keruuvuosina.

Vesilintujen parilaskenta

Vesilintujen parilaskenta tehdään vuosittain keväällä. Ensimmäinen laskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen. Vesilintuparit lasketaan vuosittain samoista laskentapisteistä. Laskennan tarkoituksena on seurata vesilintukantojen pesimäkannan vaihtelua vuodesta toiseen. Parilaskennassa laskettavat lajit ovat kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut sekä nokikana. Laskentoja koordinoivat sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) että Luonnonvarakeskus (Luke), joka keskittyy metsästäjien tekemiin laskentoihin. Parilaskenta tehdään toukokuussa kahteen kertaan noin kahden viikon välein. Ensimmäisellä laskentakierroksella lasketaan aikaisin muuttavat lajit ja toisella kierroksella myöhäiset lajit. Laskenta tehdään aamulla tai illalla ja yhden pisteen laskeminen vaatii aikaa vain noin 15 minuuttia.

Katso: Parilaskennan ohjeet (luke.fi)

Vesilintujen poikuelaskenta

Vesilintujen poikuelaskenta tehdään vuosittain keskikesällä. Poikuelaskennassa käytetään samoja laskentapisteitä kuin kevään parilaskennassa. Laskennan tarkoituksena on seurata vesilintujen poikastuoton vaihtelua vuodesta toiseen. Poikuelaskennassa tärkeimmät laskettavat lajit ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana, mutta myös muut vesilintulajit pyritään laskemaan. Poikuelaskentoja koordinoi Luke.

Poikuelaskenta tehdään heinäkuussa. Laskentoja tehdään jokaisella pisteellä vain yksi. Laskenta tehdään aamulla ja yksi kohde vaatii aikaa kohteesta riippuen noin 15 minuuttia.

Vesilintujen pari- ja poikuelaskennoilla tietoa vesilintulaskennoista

Vesilintulaskentapisteen perustajan koulutusmateriaali

Voit tutustua Vesilintulaskennat – tausta ja tavoitteet -esitykseen (PDF).

Etisivun dia esityksestä Vesilintulaskennat - Tausta ja tavoitteet. Sorsia uimassa.

 

 

Pääotsikko: Seurannat. Alaotsikot: Parilaskennat, Poikuelaskennat.