Vesilintuja metsästetään yleensä haulikolla. Haulikon lisäksi voidaan käyttää myös pienoiskivääriä tai kivääriä sekä metsästysjousta. Lisäksi vesilinnustajan on huomioitava metsästyslain 33 §, joka kieltää lyijyhaulien käytön vesilinnustuksessa. Vesilinnustajan on tunnettava välineensä paremmin, sillä lyijyä korvaavien haulimateriaalien käyttö muuttaa käytettävien aseiden ja patruunoiden vaatimustasoa.
Aseet ja patruunat
Haulikko
Suomessa lyijyhaulipatruunoiden käyttö kiellettiin vesilintujen metsästyksessä 1996. Tämä tarkoittaa sitä, että vesilinnustuksessa haulikonpatruunoissa käytettävien haulien on oltava terästä, vismuttia, tina/sinkkiä, volframia tai jotain muuta lyijyä korvaavaa materiaalia. Teräshaulipatruuna on selvästi edullisin lyijyä korvaava haulipatruuna. Ennen patruunoiden hankintaa kannattaa selvittää onko haulikkosi teräshaulikelpoinen.
Varmin merkki on haulikon piipuista löytyvä Ranskan lilja tai teksti steel shot. Merkintöjen löytyminen saattaa olla joskus vaikeaa ja vastaus löytyy myös aseen ohjekirjasta. Jos olet vähänkin epävarma, keskustele asiasta asiantuntevan asesepän tai maahantuojan kanssa. Jos aseesi on teräshaulikelpoinen ja se on koeistettu 1320 barille, voit ampua sillä High Performance -luokan patruunoita. High Performance -merkintä tulisi löytyä patruunarasiasta. Markkinoilla on myös kupari- ja volframipatruunoita, jotka kovina materiaaleina vaativat teräshaulikelpoisen haulikon muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. High Performance -luokan kovilla haulimateriaaleilla ladattuja patruunoita ei yleensä suositella ammuttavaksi puolisuppeaa (…/M) tiukemmilla supistajilla. Teräshaulipatruunat antavat usein täyssuppean osumakuvion jo puolisuppealla supistajalla.
Jos aseesi ei ole koeistettu teräshaulipatruunoille, mutta se on hyväkuntoinen ja painetestattu, sillä voi ampua niin sanottuja standard steel -luokan patruunoita. Standard steel -luokan patruunoissa haulien maksimikoko on 3,25 mm ja maksiminopeus 2,5 metrin päästä piipusta mitattuna saa olla 425 m/s. Lisäksi patruunan paine saa olla maksimissaan 740 baria ja käytettävän aseen tulisi olla koeistettu 930 barille. Näillä patruunoilla voidaan ampua turvallisesti, vaikka aseessa olisi tiukat kiinteät supistukset. Vanhemmilla haulikoilla voidaan ampua turvallisesti myös vismutti- sekä tina/sinkkihaulipatruunoita. Lisäksi markkinoilla on kauppanimellä Tungsten Matrix -hauleilla ladattuja patruunoita. Niissä volframijauhoa on sekoitettu polymeereihin. Polymeeri tekee hauleista joustavia ja volframi taas riittävän painavia. Nämä haulit ovat ominaispainoltaan (tiheydeltään) ja myös muilta ominaisuuksiltaan lyijyn kaltaisia ja soveltuvat ammuttaviksi ei teräshauleille koeistetuilla haulikoilla.
Sopiva haulikoko on teräksessä karkeasti kaksi kokoa (0,5 mm) suurempi kuin lyijyä käytettäessä. Toisin sanottuna, jos käyttäisit metsästyksessä 2,75 – 3 mm lyijyhauleja on teräshaulin koko oltava tällöin 3,25 – 3,5 mm. Volframia käytettäessä taas yksi – kolme kokoa pienempi kuin lyijyhauli riippuen käytetyn volframihaulin ominaispainosta (tiheydestä).
Teräshaulit saattavat kimmota vielä herkemmin kuin lyijyhaulit, joten jos joudutaan ampumaan veteen, on aina oltava ehdottoman varma, että vastapuolen kaislikossa ei ole muita metsästäjiä. Vesilinnustukseen varmana ohjeena voidaan sanoa, että kun haulikonpiiput eivät laske ammuttaessa alle 45 asteen kulmaan, ollaan aina turvallisilla vesillä.
Nykyisin on saatavilla myös haulikonpatruunoita, joissa on maatuva haulikuppi. Kun haulikonpatruuna ammutaan piipusta lentää haulikuorman lisäksi haulikuppi. Jos kuppi on muovin sijasta maatuva, se vähentää ympäristöön päätyvän muovin määrää.
Pienoiskivääri/Kivääri
Vesilintuja voidaan metsästää myös kiväärillä. Useimmiten se on mahdotonta turvallisuussyistä, koska kiväärin luoti on erittäin vaarallinen erityisesti vaakatasoon ammuttuna. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi erämaaolosuhteissa siihen on mahdollisuus erityisesti, jos päästään ampumaan korkeammasta maastonkohdasta alaviistoon. Lisäksi pienoiskivääri saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi merilinnustuksessa, jos on tarve lopettaa haavakkolintu. Luotiaseita käytettäessä on aina oltava sataprosenttisen varma turvallisesta taustasta ja muistettava, että luoti kimpoaa erittäin herkästi myös veden pinnalta. Luotiaseen käyttö voikin olla kokonaan kiellettyä tai ajallisesti rajoitettua joillain vesialueilla. Tarkista aina kohdealueen mahdolliset rajoitukset!
Metsästysjousi
Metsästysjousi sopii hyvin vesilinnustukseen. Jousimetsästyksen erityispiirteinä ovat häiriöttömyys ja pienet varoetäisyydet. Koska jousi on miltei äänetön, sillä voidaan metsästää myös meluherkillä tai häiriöttömyyttä vaativilla alueilla, joilla ruutiaseen käyttö ei ole välttämättä mielekästä. Parhaiten jousi sopii vahtimismetsästykseen, mutta myös hiivintää ja muita metsästystapoja voidaan käyttää. Sorsajahdissa voi käyttää nuoleen kiinnitettyä siimaa saaliin saamiseksi rantaan. Metsästysasetus ei tätä kuitenkaan vaadi.
Vesilintujen, kuten muidenkin jouselle sallittujen riistaeläinten, metsästykseen laillisia jousia ovat ne, joita pidetään käsivoimin vireessä. Metsästysasetuksessa määrätään jousen virittämiseen vaadittavaksi voimaksi vähintään 180 newtonia (40,5 paunaa/ 18,4 kiloa). Metsästyksessä ei saa käyttää taulukärkeä, joten nuolessa on oltava aina metsästyskärki.
Harjoittelu
Ampumarataharjoittelu
Rataharjoittelu kannattaa aloittaa heti keväällä ratojen auettua. Harjoittelusta kannattaa tehdä säännöllistä. Hyviä käytäntöjä on käydä seuran säännöllisillä harjoitteluvuoroilla tai muodostaa oma kaveriporukka ja sopia esimerkiksi viikottainen yhteinen harjoitteluaika.
Metsästäjäliiton opasvideo liikkuvaan maaliin ampumiseen (youtube).
Ase- ja jousihuollot, kalustopäivitykset ja luotiaseiden kohdistaminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen jahtikautta. Haulikkoharjoittelussa metsästyshaulikko ja metsästystrap antavat hyvän pohjan. Compak sporting on vaihtelevuutensa takia suositeltava laji kaikkeen metsästykseen ja lajissa korostuu myös hyvä etäisyyden arviointikyky. Hyvä etäisyyden arviointikyky on yksi vesilinnustajan tärkeä ominaisuus. Edessä oleva avovesi tekee etäisyyden arvioinnista usein hankalaa. Houkutuskuvia voidaan käyttää myös apuna niin, että kun ne on aseteltu paikoilleen, niistä otetaan mitat ampumapaikkaan. Tällöin tiedetään, että kun lintu on tietyn kuvan kohdalla on etäisyys esimerkiksi 30 metriä.
Patruunoiden testaus
Haulikon patruunoiden testaamisen merkitys korostuu vesilinnustuksessa, koska käytetyt patruunat käyttäytyvät eri tavalla kuin lyijypatruunat. Osumakuviot on tarkastettava omalla haulikolla ampumalla, sillä patruunan kuvio on aina asekohtainen. Haulikoko suhteutetaan riistalajin kokoon ja kuvioita paperiin ammuttaessa on katsottava hauliparven tasaisuutta ja peittoa. Keskelle osumakuviota on mietittävä metsästettävän linnun koko niin, että siihen osuu riittävä määrä hauleja myös linnun vitaalialueille.
Sinisorsan kokoisella linnulla sopiva teräshaulikoko on 3,25 – 3,5 mm ja hauleja tulisi olla 70 cm kokoisessa osumakuviossa tasaisesti 85–90 kappaletta, jotta voidaan olettaa niistä muutamien osuvan vitaaleille ja varmistavan pudotuksen. Tavin kokoisella linnulla oikea teräshaulikoko on 2,75 – 3 mm ja vastaavasti hauleja osumakuviossa 135 – 145 kappaletta. Oikean haulikoon valinta riippuu aina ampumatkasta, metsästettävästä lajista sekä haulimateriaalin ominaispainosta (tiheydestä).
Tutustu Suomen Metsästäjäliiton haulilaskuriin (metsastajaliitto.fi)
Metsästäjäliiton opasvideo haulipatruunan osumakuvion testaamisesta (youtube).
Eettinen riistalaukaus
Ampumamatkat
Vesilintujen, kuten kaikkien muidenkin riistalajien, metsästyksessä on ampumatilanteet osattava suhteuttaa omaan ampumataitoon. Jos harjoittelukaudella on tullut selväksi, että omat ampumataidot eivät riitä haulikonkantaman maksimimatkoille (+-35 m) on osattava jättää ampumatta. Nopeasti lentävä tavi 35 metrissä vaatii todella hyvää ampumataitoa ja usein paras ratkaisu on odottaa, että linnut tulevat lähemmäksi.
Myös käytettävällä patruunalla on merkitystä. Standard steel -luokan patruunoiden tehokas ampumamatka ei ole sama kuin tehokkaalla volframilla tai High Performance -luokan teräshaulilatauksilla. Standard steel -patruuna on toimiva, mutta tietyissä ampumatilanteissa, kuten esimerkiksi pakenevissa linnuissa on ampumamatkoja lyhennettävä.
Haavakot ja noutavan koiran käyttö
Vesilintujen metsästyksessä noutavan koiran käyttö on erittäin suositeltavaa. Hyvä noutaja poimii mahdolliset haavakot ja metsästys on tällöin myös tehokkaampaa. Noutavaa koiraa käytettäessä piippukontrolli on erityisen tärkeää ja myös koiranohjaajan kanssa kannattaa keskustella kuinka metsästyksen aikana toimitaan. On hyvä muistaa, että vesillä saattaa olla muitakin metsästäjiä, joilla on myös koiria käytössä – huomioithan myös heidät. Jos sinulla ei ole omaa noutava koiraa käytössä, kannattaa olla yhteydessä alueesi koirajärjestöihin. On mahdollista, että löydät sitä kautta koiranohjaajan koirineen.
