Hirvenmetsästys kerää vuosittain laajan joukon metsästäjiä harrastuksen pariin, ja hirvi on taloudellisesti Suomen merkittävin riistaeläin. Hirvikannan rakenne on ollut paikoitellen hyvinkin vääristynyt, joten sitä on tasapainotettu hirven kannanhoitojärjestelmän puitteissa vuodesta 2015.
Vääristymää on aiheuttanut tarkkojen tavoitteiden puute, minkä takia on kaadettu liikaa aikuisia uroksia ja turhan vähän vasoja. Jos kannassa on liian vähän täysikasvuisia uroksia, naaraiden hedelmöittyminen saattaa viivästyä ja vasat syntyvät normaalia myöhemmin. Tämä on osasyy siihen, että syksyllä löytyy hyvinkin pieniä vasoja.
Alueellisten riistaneuvostojen asettamien selkeiden tavoitteiden ja vuosittaisen hirvitalousaluekohtaisen verotussuunnittelun avulla tiedetään, paljonko pitäisi kaatua uroksia, naaraita ja vasoja, jotta kannan koko ja rakenne olisi sopiva.
Hirvikannan rakennetta ei ole mahdollista muuttaa kovinkaan nopeasti, koska hirvet ovat täysikasvuisia vasta usean vuoden iässä, ja saattavat elää jopa kaksikymmentävuotiaiksi. Kannanhoito on siis pitkäaikaista työtä. Tähän käytettävissä oleva työkalu on valikoiva verotus. On hyvin oleellista kuinka monta, ja millaisia hirviä metsästyskauden aikana kaadetaan.
Hirven iän tunnistaminen
Hirven sarvien kehitys Keski-Suomessa (PDF)
Hirven sarvien kehitys Pohjois-Suomessa (PDF)
Hirven sarvien kehitys Etelä-Suomessa (PDF)
Valikoiva verotus
Hirven valikoiva urosverotus (PDF)
Testaa osaamistasi
Visan avulla voit testata, miten hyvin hirven iänmääritys on hallussa.