Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 mm, jolloin naru ei kiristä liikaa eikä aiheuta ketulle vahinkoa.
Jalkanarulla metsästävän tulee ainakin kerran vuorokaudessa todeta, onko eläin mennyt pyyntilaitteeseen. Jalkanarulla pyytäjä asettaa pyydykset usein haaskan läheisyyteen, kettujen käyttämille kulkureiteille. Narupyynti perustuu siihen, että kettu kulkee astuen omiin, vanhoihin jälkiinsä ja näin erehtyy pyydykseen. Naruja asetettaessa tulee olla erityisen huolellinen niiden hajustamisessa ja siinä, että pyyhkii pois asentamisen yhteydessä syntyvät omat jäljet. Naru ei saa haista ihmiselle, eikä ihmisen jälkijonoa saa olla näkyvissä – eikä ketun haistettavissa – narun vieressä.
Ansoja saa käyttää riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Ansalangoilla pyytäviä metsästäjiä on lukumäärällisesti vähän, mutta Ylä-Lapin pitkän metsästyskauden aikana asiaan vihkiytynyt ansapyytäjä voi saada huomattavia saaliita. Ansapyynti on ollut perinteisesti merkittävä tulonlähde osalle paikallisista asukkaista.
