1 Aarnio, J. & Härkönen, S. 2007. Hirvestä hyötyjä ja kustannuksia. Metsätieteen aikakauskirja 2007(2): 101–106.
2 Ahtikoski, A., Salminen, H., Ojansuu, R., Hynynen, J., Kärkkäinen, K. & Haapanen, M. 2013. Optimizing stand management involving the effect of genetic gain: preliminary results for Scots pine in Finland. Canadian Journal of Forest Research 43: 299–305.
3 Andersson, E. & Koivisto, I. 1980. Valkohäntäpeuran talviravinto ja vuorokausirytmi. Suomen Riista 27: 84–92.
4 Andersson, E. 1971. Havaintoja hirven talvisesta ravinnonkäytöstä ja vuorokausirytmistä. Suomen Riista 23: 105–118.
5 Andrén, H. & Angelstam, P. 1993. Moose browsing on Scots Pine in Relation to Stand Size and Distance to Forest Edge. Journal of Applied Ecology 30(1): 133.
6 Ball, J., Nordengren, C. & Wallin, K. 2001. Partial migration by large ungulates: characteristics of seasonal moose Alces alces ranges in northern Sweden. Wildlife Biology 7: 39–47.
7 Bergqvist, G., Bergström, R. & Edenius, L. 2001. Patterns of Stem Damage by Moose (Alces alces) in Young Pinus sylvestris Stands in Sweden. Scandinavian Journal of Forest Research 16(4): 363–370.
8 Bergqvist, G., Bergström, R. & Edenius, L. 2003. Effects of moose (Alces alces) rebrowsing on damage development in young stands of Scots pine (Pinus sylvestris). Forest Ecology and Management 176: 397–403.
9 Bergqvist, G., Bergström, R. & Wallgren, M. 2014. Recent browsing damage by moose on Scots pine, birch and aspen in young commercial forests – effects of forage availability, moose population density and site productivity. Silva Fennica 48(1): 1–13.
10 Bergström, R. & Bergqvist, G. 1999. Large herbivore browsing on conifer seedlings related to seedling morphology. Scandinavian journal of forest research 14: 361–367.
11 Bergström, R. & Hjeljord, O. 1987. Moose and vegetation interactions in northwestern Europe and Poland. Swedish Wildlife Research 1: 213–228.
12 Bergström, R. & Vikberg, M. 1992. Winter browsing on pine and birch in relation to moose population density. Alces supplement. 1: 127–131.
13 Berner 2018a. Berner verkkokauppa -sivusto 2.10.2018. Osoitteessa: https://viljelijanberner.fi/trico-10l-hirvikarkoite.html
14 Berner 2018b. Trico-karkote lisätiedot. 2.10.2018. Osoitteessa: http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/muut-tuotteet/trico
15 Cassing, G., Greenberg, L. & Mikusiñski, G. 2006. Moose (Alces alces) browsing in young forest stands in central Sweden: A multiscale perspective. Scandinavian Journal of Forest Research 21(3): 221–230.
16 Cederlund, G. 1989. Activity patterns in moose and roe deer in a north boreal forest. Holarctic Ecology 12: 39–45.
17 Danell, K., Bergström, R. & Edenius, L. 1994. Effects of large mammalian browsers on architecture, biomass, and nutrients of wood plants. Journal of Mammalogy 75: 833–844.
18 Danell, K., Huss-Danell, K. & Bergström, R. 1985. Interactions between browsing moose and two species of birch in Sweden. Ecology 66(6): 1867–1878.
19 de Chantal, M., Rita, H., Bergsten, U., Löfvenius, M. & Grip, H. 2009. Frost Heaving of Picea abies Seedlings as Influenced by Soil Preparation, Planting Technique, and Location along Gap-Shelterwood Gradients. Silva Fennica 43(1): 39–50.
20 Doenier, P., DelGiudice, G. & Riggs, M. 1997. Effects of winter supplemental feeding on browse consumption by white-tailed deer. Wildlife Society Bulletin 25: 235–243.
21 Edenius, L. 1993. Browsing by moose on scots pine in relation to plant resource availability. Ecology 74(8): 2261–2269.
22 Edenius, L., Bergman, M., Ericsson, G. & Danell, K. 2002. The Role of Moose as a Disturbance Factor in Managed Boreal Forests. Silva Fennica 36(1): 57–67.
23 Felton, A., Felton, A., Cromsigt, J., Edenius, L., Malmsten, J. & Wam, H. 2017. Interactions between ungulates, forests, and supplementary feeding: the role of nutritional balancing in determining outcomes. Mammal Research 62(1): 1–7.
24 Felton, A., Felton, A., Raubenheimer, D., Simpson, S., Krizsan, S., Hedwall, P. & Stolter, C. 2016. The nutritional balancing act of a large herbivore: An experiment with captive moose (Alces alces L). Plos one 11(3).
25 Fingrid 2018. Maanomistajan ideakortti -sarja. Fingrid.fi -sivustolla. 26.4.2018. Osoitteessa: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/maankaytto-ja-ymparisto/voimajohtoalueiden-hyodyntaminen/
26 Gundersen, H., Andreassen, H. & Storaas, T. 2004. Supplemental feeding of migratory moose Alces alces: forest damage at two spatial scales. Wildlife Biology 10(3): 213–223.
27 Heikkilä, R. & Härkönen, S. 1993. Moose (Alces alces) browsing in young Scots pine stands in relation to the characteristics of their winter habitats. Silva Fennica 27(2): 127–143.
28 Heikkilä, R. & Härkönen, S. 1996. Moose browsing in young Scots pine stands in relation to forest management. Forest Ecology Management 88: 179–186.
29 Heikkilä, R. & Härkönen, S. 1998. The effects of salt stones on moose browsing in managed forests in Finland. Alces 34: 435–444.
30 Heikkilä, R. & Härkönen, S. 2000. Thinning residues as a source of browse for moose in managed forests in Finland. Alces 36: 85–92.
31 Heikkilä, R. & Härkönen, S. 2007. Hirvivahingot ja hirvikanta. Metsätieteen aikakauskirja 2007(2): 122–126.
32 Heikkilä, R. & Mikkonen, T. 1992. Effects of density of young Scots pine (Pinus sylvestris) stand on moose (Alces alces) browsing. Acta Forest Fennica 231, 14s.
33 Heikkilä, R. 1991. Moose browsing in Scots pine plantation mixed with deciduous tree species. Acta Forest Fennica 224, 13s.
34 Heikkinen, S. 2000. Hirven vuosi. Suomen Riista 46: 82–91.
35 Helle, P. 1980. Food composition and feeding habits of the roe deer in winter Central Finland. Acta Theriologica 25: 395–402.
36 Herfindal, I., Tremblay, J-P., Hester, A., Lande, U. & Wam, H. 2015. Associational relationships at multiple spatial scales affect forest damage by moose. Forest Ecology Management 348: 97–107.
37 Hetemäki, L. & Hänninen, R. 2013. Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 109(2): 191–208.
38 Hjeljord, O., Hövik, N. & Pedersen, H. 1990. Choices of feeding sites by moose during summer, the influence of forest structure and plant phenology. Ecography 13(4): 281–292.
39 Hofmann, R. 1989. Evolutionary steps of ecophysiological adaptation and diversification of ruminants: a comparative view of their digestive system. Oecologia 78(4): 443–457.
40 Huusko, U. 2008. Poro ja poronhoito talousmetsissä. Metsäkeskus Lappi. 31 s.
41 Härkönen, S. & Hiedanpää, J. 2007. Poliittinen hirvi – yhteiskuntatieteellisen hirvitutkimuksen haasteet. Metlan työraportteja 47, 66s.
42 Härkönen, S., Heikkilä, R., Faber, W. & Pehrson, Å. 1998. The influence of silvicultural cleanin on moose browsing in young scots pine stands in Finland. Alces 34(2): 409–422.
43 Härkönen, S., Miina, J. & Saksa, T. 2008. Effect of cleaning methods in mixed pine deciduous stands on moose damage to Scots pines in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 23(6): 491–500.
44 Jalkanen, R. 2003. Havupuutaimikoiden tuhojen esiintyminen ja merkittävyys Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 2003(1): 59–68.
45 Jia, J., Niemelä, P. & Danell, K. 1995. Moose Alces alces bite diameter selection in relation to twig quality on four phenotypes of Scots pine Pinus sylvestris. Wildlife Biology 1: 47–55.
46 Kankaanhuhta, V., Heikkilä, R., Lipponen, K., Väkevä, J. & Matala, J.2013. MetINFO – Metsien terveys, Hirvi (Alces alces). Päivitetty: 4.2.2013. 26.4.2018. Osoitteessa: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/alalce-n.htm#alku
47 Kankaanpää, S. 1989. Valkohäntäpeuran (Odocoileus virginianus Zimm.) talviravinto ja-habitaatit. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 93s.
48 Kankainen, M., Saarni, K. & Pusenius, J. 2014. Hirvenliha metsästä kulutukseen. Riista- ja kalatalous tutkimuksia ja selvityksiä 2014(7), 28s.
49 Kasanen. R. 2009. Metsäpuiden sienitaudit. Metsäkustannus Oy, 221 s.
50 Katajisto, J., Niemi, M., Tiilikainen, R. & Pusenius, J. 2011. Maiseman rakenne, vuodenajat ja hirven liikkeet. Loppuraportti hanke 412750, 20 s.
51 Keto-Tokoi, P. 2006. Metsäntutkimuksen sokeat pisteet voimaperäisen metsätalouden kaudella. Teoksessa: Jalonen, R., Hanski, I., Kuuluvainen, T., Nikinmaa, E., Pelkonen, P., Puttonen, P., Raitio, K. & Tahvonen, O. 2006. Uusi metsäkirja. Gaudeamus Kirja, Oy Yliopistokustannus. Helsinki.
52 Kukko, T. & Pusenius, J. 2018. Valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018. 17.4.2018. Osoitteessa: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista. Tiedosto avautuu osoitteesta: http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2018/03/ Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakanta-talvella-2017_2018.pdf
53 Kumpula, J., Stark, S. & Holand, Ø. 2011. Seasonal grazing effects by semi-domesticated reindeer on subarctic mountain birch forests. Polar Biology 34(3): 441–453.
54 Kärhä, K., Keskinen, S., Kallio, T., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006. Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta. Metsätehon raportti 187, 33s.
55 Lavsund, S. 1987. Moose relationships to forestry in Finland, Norway and Sweden. Swedish Wildlife Research 1: 229–244.
56 Luoma, M. 2003. Metsäkauris ja vahingot. Loppuraportti. Uudenmaan-, Etelä-Hämeen- ja Varsinaissuomen riistanhoitopiiri. Helsinki, 70s.
57 Luonnonvarakeskus 2018a. Hirvikannan arviointimenetelmä. Riistahavainnot.fi -sivustolla. 17.4.2018 Osoitteessa: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvikannanarviomenetelma
58 Luonnonvarakeskus 2018b. Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot. 17.10.2018. Osoitteessa: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista. Tiedosto avautuu osoitteesta: http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/ sites/5/2018/03/Hirvitietotaulukko_2018.xlsx
59 Lyly, O. & Saksa, T. 1992. The effect of stand density on moose damage in young Pinus sylvestris stands. Scandinavian Journal of Forest Research 7: 393–403.
60 Lääperi, A. & Löyttyniemi, K. 1988. Hirvituhot vuosina 1973–1982 perustetuissa männyn viljelytaimikoissa Uudenmaan-Hämeen metsälautakunnan alueella. Folia Forest 719, 13s.
61 Lääperi, A. 1990. Hoidettujen talvilaitumien vaikutus hirvituhoihin mäntytaimikoissa. Acta Forest Fennica 212, 46s.
62 Löyttyniemi, K. & Lääperi, A. 1988. Hirvi ja metsätalous. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 13, 56 s.
63 Löyttyniemi, K. & Piisilä, N. 1983. Hirvivahingot männyn viljelytaimikoissa Uudenmaan-Hämeen piirimetsälautakunnan alueella. Metsäntutkimuslaitos Folia Forestalia 553, 23 s.
64 Löyttyniemi, K. 1983. Männyn taimen kehitys latvan katkeamisen jälkeen. Folia Forest 560: 1–11.
65 Maa- ja metsätalousministeriö 2014. Suomen hirvikannan hoitosuunnitelma – Tavoitteet ja toimenpiteet 2.12.2014. 72s.
66 Maa- ja metsätalousministeriön asetus merkkipiireistä ja suurimmista sallituista poromääristä 1 § 450/2010. 12.10.2018.
67 Matala, J. & Poteri, M. 2012. Hirvikarkotekokeista selkeitä tuloksia-Trico vähensi vahinkoja talvilaidunalueella. Taimiuutiset 2012(2): 26–29.
68 Matala, J. 2017. Hirvi satavuotiaassa Suomessa. Slideshare -sivusto. 17.4.2018. Osoitteessa: https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa
69 Mathisen, K., Milner, J. & Skarpe, C. 2017. Moose-tree interactions: rebrowsing is common across tree species BMC Ecology 17(1): 1–15.
70 Mathisen, K., Milner, J., van Beest, F. & Skarpe, C. 2014. Long-term effects of supplementary feeding of moose on browsing impact at a landscape scale. Forest ecology and management 314: 104–111.
71 Melin M., Matala J., Mehtätalo L., Tiilikainen R., Tikkanen O., Maltamo M., Pusenius J. & Packalen P. 2014. Moose (Alces alces) reacts to high summer temperatures by utilizing thermal shelters in boreal forests – An analysis based on airborne laser scanning of the canopy structure at moose locations. Global Change Biology 20(4): 1115–1125.
72 Melin, M., Matala J., Mehtätalo L., Pusenius J. & Packalen P. 2015. Ecological dimensions of airborne laser scanning – Analyzing the role of forest structure in moose habitat use within a year. Remote sensing of environment 173: 238–247.
73 Melin, M., Packalén, P., Matala, J., Mehtätalo, L. & Pusenius, J. 2012. Assessing and modeling moose (Alces alces) habitats with airborne laser scanning data. International Journal of Apllied Earth Observation and Geoinformation 2013(23): 389–396.
74 Miina, J. & Saksa, T. 2013. Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja 2013(1): 33–44.
75 Milligan, H., & Koricheva, J. 2013. Effects of tree species richness and composition on moose winter browsing damage and foraging selectivity: an experimental study. Journal of Animal Ecology 82: 739–748.
76 Milner, J., Van Beest, F., Schmidt, K., Brook, R. & Storaas, T. 2014. To feed or not to feed? Evidence of the intended and unintended effects of feeding wild ungulates. The Journal of Wildlife Management 78(8): 1322–1334.
77 Mysterud, A., Bjørnsen, B. & Østbye, E. 1997. Effects of snow depth on food and habitat selection by roe deer Capreolus capreolus along an altitudinal gradient in south-central Norway. Wildlife Biology 3: 27–33.
78 Månsson, J., Andrén, H., Pehrson, Å. & Bergström, R. 2007. Moose browsing and forage availability: a scale-dependent relationship. Canadian Journal of Zoology 85(3): 372–380.
79 Månsson, J., Kalén, C., Kjellander, P., Andrén, H. & Smith, H. 2007. Quantitative estimates of tree s pecies selectivity by moose (Alces alces) in a forest landscape. Scandinavian Journal of Forest Research 22(5): 407–414.
80 Nevalainen, S., Matala, J., Korhonen, K. T., Ihalainen, A. & Nikula, A. 2016. Moose damage in National Forest Inventories (1986-2008) in Finland. Silva Fennica 50(2), 23s.
81 Nikula, A. 2017. Resource selection of moose Alces alces at multiple scales–from trees, plantations and home ranges up to landscapes and regions. Dissertationes Forestales 233, 54s.
82 Nikula, A., Hallikainen, V., Jalkanen, R., Hyppönen, M. & Mäkitalo, K. 2008. Modelling the factors predisposing Scots pine to moose damage in artificially regenerated sapling stands in Finnish Lapland. Silva Fennica 42(4): 587–603.
83 Nikula, A., Heikkinen, S. & Helle, E. 2004. Habitat selection of adult moose Alces alces at two spatial scales in central Finland. -Wildlife biology 10: 121-135
84 Nygren, T. 2018. Riistakolmiot.fi -sivusto. 17.4.2018. Osoitteessa: https://www.riistakolmiot.fi/animal/hirvi-alces-alces/
85 Parviainen, J. & Västilä, S. 2012. Suomen metsät 2012 -raportti. Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsäntutkimuslaitos.
86 Persson. I., Danell. K. & Bergström. R. 2000. Disturbance by large herbivores in boreal forests with special reference to moose. Annales Zoologici Fennici 37: 251–263.
87 Randveer, T. & Heikkilä, R. 1996. Damage caused by moose (Alces alces L.) by bark stripping of Picea abies. Scandinavian Journal of Forest Research 11(2): 153–158.
88 Riistavahinkolaki 3 §, 6 §, 9 §, 19 § ja 24 § 105/2009. 1.10.2018.
89 Rinne, A. 2017. Missä hirvet elävät? – Hirvien elinpiirit ja habitaatti valinta pohjanmaalla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
90 Saaristo, L. & Vanhatalo, K. 2015. Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja, 99s.
91 Saksa, T. & Miina, J. 2007. Cleaning methods in planted Scots pine stands in southern Finland: 4-year results on survival, growth and whipping damage of pines. Silva Fennica 41(4): 661–670.
92 Saksa, T., Miina, J. & Uotila, K. 2016. Taimikonhoito-tavoitteet, menetelmät ja kustannukset. Metsäkustannus, 128s.
93 Sandström, C., Wennberg Di Gasper, S. & Öhman, K. 2013. Conflict resolution through ecosystem – based management: the case of Swedish moose management. International Journal of the Commons 7(2): 549–570.
94 Shipley, L., Blomquist, S. & Danell, K. 1998. Diet choices made by free-ranging moose in northern Sweden in relation to plant distribution, chemistry, and morphology. Canadian Journal of Zoology 76(9): 1722–1733.
95 Siira, A., Keränen, J. & Heikkinen, S. 2009. Riista- ja kalatalous – Selvityksiä 1/2009.
96 Suomen metsäkeskus 2018. Hakkuuaikomukset. 18.10.2018. Osoitteessa: https://www.metsakeskus.fi/hakkuuaikomukset. Tiedosto avautuu osoitteesta: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/hakkuuaikomukset-2017-ja-2009-2017.xlsx
97 Suomen riistakeskus 2018. Peura- ja kaurissaaliit kasvoivat huomattavasti. Riista.fi -sivustolla. 17.4.2018 Osoitteessa: https://riista.fi/peura-ja-kaurissaaliit-kasvoivat-huomattavasti/
98 Suomen virallinen tilasto 2018. Metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Luonnonvarakeskus. 28.9.2018. Osoitteessa: http://stat.luke.fi/metsanhoito-ja-metsanparannustyot
99 Timmons, G., Hewitt, D., DeYoung, C., Fulbright, T., & Draeger, D. 2010. Does supplemental feed increase selective foraging in a browsing ungulate? The Journal of Wildlife Management, 74(5): 995–1002.
100 Toivonen, A-L. 2009. Suomalainen metsästäjä 2008. Riista- ja kalatalous selvityksiä 2009(19), 24s.
101 Valkonen, S. & Ruuska, J. 2003. Effect of Betula pendula admixture on tree growth and branch diameter in young Pinus sylvestris stands in Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 18: 416–426.
102 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta 6 § 34/2015. 12.10.2018.
103 Wam, H. & Hjeljord, O. 2009. Moose summer and winter diets along a large-scale gradient of forage availability in southern Norway. European Journal of Wildlife Research 56(5): 745–755.
104 Vehviläinen, H. & Koricheva, J. 2006. Moose and vole browsing patterns in experimentally assembled pure and mixed forest stands. Ecography 29: 497–506.
105 Welch, D., Staines, B., Scott, D., French, D. & Catt, D. 1991. Leader browsing by red and roe deer on young sitka spruce trees in western Scotland I. Damage rates and the influence of habitat factors. An International Journal of Forest Research 64: 61–82.
106 Vikberg 1978. Valkohäntäpeuran talviruokinnasta. Suomen Riista 28: 114–117
107 Vyšínová, L. 2010. Determinants of winter browsing intensity on young Scots pine (Pinus sylvestris) by moose (Alces alces) across a bio-geographical gradient in Sweden. Swedis University of Agricultural Sciences, Faculty of Forestry, 34 s.
108 Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja, 181 s.