Hirvien ohjaaminen nuolukivillä
Nuolukivien asettelulla voidaan pyrkiä ohjaamaan hirvien ravinnonkäyttöä metsäkuvioille, joissa siitä ei ole haittaa. Otollisia paikkoja ovat hirvivahinkoriskin ohittaneet mäntytaimikot 29. Tällaisessa mäntytaimikossa hirvet voivat syödä mäntyjen sivuoksia 32, mistä ei enää koidu tappioita metsätaloudelle – päinvastoin sivuoksien syönti voi parantaa puuston laatua 62, samaten mahdolliset aliskasvuiset lehtipuut saattavat tulla syödyksi.
Nuolukiviä ei kannata laittaa kuusen harvennuskohteille, koska se saattaa lisätä kuusen kuoren riipimistä. Samaten uudistuskypsässä metsässä on riski, että hirvet käyvät samalla alueella vielä uudistamisen jälkeen ja tällöin syntyvään taimikkoon voi helposti kohdistua vahinkoja.
Lisäravintoa metsätalousmaan ulkopuolelta
Mikäli riistanhoito on lähellä sydäntä, voi pienellä lisätyöllä kasvattaa hirvien luontaista ravintomäärää myös varsinaisen metsätalousmaan ulkopuolella. Hirvien ja tarjolla olevan ravinnon määrät tietyllä alueella määrittävät hirven käytössä olevan ravintoresurssin. Niin ikään ravintomäärää laajamittaisesti lisäämällä voidaan vaikuttaa ravintoresurssiin ja hirvien talvilaidunalueella se saattaa heijastua vähempinä metsävahinkoina.
Talviravinnon lisäämisessä kannattaa keskittyä luontaisen talviravinnon säästämiseen, jolloin vältytään vähemmän luonnollisen talviravinnon (esim. rehupaali) mahdollisilta haittavaikutuksilta. Hirven laidunnus saattaa lisääntyä tällaisten normaalista talviravinnosta poikkeavien ravintokohteiden välittömässä läheisyydessä. Se saattaa johtua osittain eläinten suuremmasta tiheydestä hyvien ravintokohteiden ympärillä 26 ja 70 tai hirvien omasta reaktiosta tasapainottaa ravintokohteiden vähemmän luontaista talviravintoa 24. Tiheämmällä ruokintapaikkaverkostolla ruokintapaikkojen läheisyyteen kertyviä tihentymiä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä.
Sähkölinjojen alustat ovat tähän oivallista aluetta ja yleensähän niihin syntyy ravintoa aivan itsestään. Ravinnon määrää voi lisätä latvomalla puita, jolloin ne tuuheutuvat ja maistuvat hirville paremmin. Tulee harkita, kuinka lähellä tietä sähkölinja kulkee, sillä teiden varsille eläimiä ei kannata houkutella. Sähkölinjojen alusia voidaan käyttää myös riistapeltojen perustamiseen 25. Etelä-Suomessa riistapelloilla saadaan lisättyä ravintoa pitkälle talveen, lumipeitteen vuoksi Pohjois- ja Itä-Suomessa riistapellot harvoin tarjoavat tarvittavaa lisäravintoa enää sydäntalven aikana.
Erilaiset reunavyöhykkeet ovat monen riistan mielikohteita. Hirvelle sopivaa reunavyöhykettä on järvenrantojen tai teiden varsien pajukot ja toisaalta peltojen reunoista saattaa löytyä paljon mieluista syötävää. Kannattaakin miettiä olisiko tällaisilla kohteilla rahaa vievän siistimisen sijaan mahdollista kasvattaa hirvien talviravintoa ja suojaa muullekin riistalle. Kaikki ravinto mitä hirvi syö talvella muualla, on pois mäntytaimikoista.