Johdanto
Metsätaloudella ja metsäteollisuudella on ollut, ja on tulevaisuudessakin suuri kansantaloudellinen merkitys Suomessa, mutta samaan aikaan metsien matkailu- ja virkistyskäyttö ovat kasvaneet entiseen verrattuna 37.
Hirvi on Suomen merkittävin riistaeläin niin lihan määrää 48, kuin metsästykseen käytettyjä päiviä mitattaessa 100. Toisaalta hirvet aiheuttavat vahinkoja metsätaloudelle esim. 1 ja 93 ja tästä kumpuaa vilkasta keskustelua 41. Hirvien metsätaloudelle aiheuttamista vahingoista johtuva keskustelu liittyy pääosin hirvikannan säätelyyn. Hirvikantaa säätelemällä voidaan vaikuttaa hirvivahinkoihin, mutta olisiko jotain muutakin tehtävissä?
Tässä opetusmateriaalissa pohditaan asiaa monipuolisemmasta näkökulmasta. Hirvien määrään voidaan vaikuttaa metsästysverotuksella, ja hirvien ravinnon määrään metsänhoidolla. Millaisilla metsänhoidollisilla keinoilla hirvivahinkoja voidaan vähentää etenkin haastavilla talvilaidunalueilla? Millainen vaikutus saatavilla olevalla ravintomäärällä on vahinkojen syntymiseen? Mitä suojauskeinoja voidaan käyttää vahinkojen vähentämiseen ja millainen vahinkojen korvausjärjestelmä on?
Mukavia opiskeluhetkiä ja sitten viemään teoriaa käytäntöön!
Tälle sivulle on koottu hirvivahinkojen vähentämiseen liittyvä tuore koulutusmateriaali: kurssimuotoon tehty laajempi kokonaisuus, diaesitys sekä tiivistetty maastovihkonen.
- Voit ladata saman materiaalin PDF-muodossa (PDF).
- Maastovihko, jossa käydään asiat tiivistetysti läpi käytännön tekeminen edellä (PDF).
Hirvien aiheuttamien metsävahinkojen vähentämisestä on tehty koulutusmateriaalia aikaisemminkin. Nyt tehty materiaali on ensimmäinen, mikä tulee ilmaiseksi saataville. Koulutusmateriaalin tarpeellisuudelle löytyy perusteet muun muassa hirvikannan hoitosuunnitelman 65 vahinkojen ennaltaehkäisemistä käsittelevässä toimenpideosiosta:
- ”Metsäsuunnittelussa otetaan huomioon alueen arvioitu hirvivahinkoriski ja ohjataan hirvivahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääviin metsänhoitotoimenpiteisiin. ”
- ”Kehitetään hirvivahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtäävää neuvontaa perustamalla eri tahojen kanssa yhteistyössä hirvivahinkojen ennaltaehkäisemiseen keskittyvä internetsivusto.”
Koulutusmateriaali on tehty osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hirvieläinten kannanhoidon kehittämishanketta. Se on tehty yhteistyössä Suomen riistakeskuksen (Eerojuhani Laine, Niko Teikari ja Mikael Wikström) ja Suomen metsäkeskuksen kanssa (Eljas Heikkinen). Suuret kiitokset myös pakettia kommentoineille Luonnonvarakeskuksen hirvivahinkoihin perehtyneille tutkijoille Juho Matalalle ja Ari Nikulalle.
