Miten viestitään hirvilupapäätöksistä? Kuka kirjoittaa tiedotteen? Mihin riistanhoitoyhdistys tarvitsee Facebookia?
Tervetuloa opiskelemaan riistanhoitoyhdistysten viestintää. Tarkoituksena on vastata muun muassa näihin kysymyksiin ja samalla laajemmin kuvailla viestintää riistanhoitoyhdistysten näkökulmasta. Tavoitteena on innostaa riistanhoitoyhdistysten toimijoita suunnitelmalliseen ja helposti toteutettavaan viestintään.
Äkkiseltään voisi ajatella, että viestintä ei ole riistanhoitoyhdistysten ydinasiaa. Asia on kuitenkin päinvastoin, viestintä läpäisee jatkuvasti riistanhoitoyhdistysten tehtäviä ja toimintaa. Pohjimmiltaan siinä on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja toiminnasta. Se voi olla sanatonta tai sanallista viestintää kuten kirjoittamista. Viestinnässä on kyse niin riistanhoitoyhdistyksen toiminnasta tiedottamisesta, viestinvaihdosta jäsenten välillä kuin esimerkiksi kokouksissa keskustelemisesta.
Näillä sivuilla keskitytään sanalliseen viestintään. Tavoitteena on tarjota viestintään työkaluja helpottamaan riistanhoitoyhdistysten arkea. Parhaimmillaan viestintä sujuvoittaa tehtävien hoitamista, osallistaa jäseniä ja innostaa myös nuoria mukaan toimintaan.
Sisältö koostuu kuudesta aihealueesta.
- Millainen riistanhoitoyhdistys on viestijänä?
- Kaikki lähtee suunnittelusta
- Pääviestistä valmiiseen tiedotteeseen
- Sisäinen viestintä
- Ulkoinen viestintä
- Kriisin kohdatessa
Sisällön tekemisessä on hyödynnetty seuraavia julkaisuja:
- Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke (2014): Yhdistysten pieni viestintäopas.
- Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke (2015): Viestintäopas yhdistysten arkeen.
- Kaihovirta-Rapo, Minna; Lohtaja-Ahonen, Sirke (2013): Tehoa työelämän viestintään. Alma Talent Verkkokirjahylly.
- Martikainen, Marja (2013): Mediaopas: Vinkkejä riistanhoitoyhdistysten viestintään. Suomen riistakeskus.
- Lisäksi hyödynnetty Suomen riistakeskuksen tuottamia viestintämateriaaleja.
Piirroshahmojen kuvitus: Asmo Raimoaho