Tämä sivu tarjoaa tietoiskun hirvieläinten metsästyksenjohtajan perustaidoista. Lisäksi perehdytään kannanhoitojärjestelmään, hirven biologiaan sekä hirvieläinten metsästykseen vahtimalla.
- Hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet (PDF)
- Suomen Metsästäjäliiton Seuruemetsästyksen turvallisuus -taulu (metsastajaliitto.fi)
- Suomen Metsästäjäliiton Turvallista hirvijahtia -sivut (metsastajaliitto.fi)
Metsästyksen johtaminen
Koulutusmateriaalin tavoitteena on helpottaa metsästyksenjohtajan työtä. Hirvenmetsästyksen johtajalla on tärkeä tehtävä huolehtia metsästyksen järjestelyistä, erityisesti sen turvallisesta toteutuksesta. Hirvenmetsästyksessä tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi tekniikan kehityksestä huolimatta, metsästyksenjohtaja on edelleen välttämätön tukipylväs suomalaisessa hirvenmetsästyksessä. Metsästyksenjohtajan lakisääteiset velvollisuudet ovat vuosikymmenten aikana jonkin verran muuttuneet, mutta pääasiallinen ja tärkein tehtävä on säilynyt samana. Metsästyksen johtaminen syventyy käytännön hirven metsästyksen toteuttamiseen johtajan näkökulmasta.
Metsästyksenjohtajan perustaidot 2024 (PDF)
Kannanhoitojärjestelmä
Hirvikannan säätely metsästyksellä on mittava vuosittainen ponnistus, johon liittyy huolellinen ennakkosuunnittelu niin riistahallinnossa kuin metsästysseuroissakin. Verotussuunnittelussa riistanhoitoyhdistyksillä ja niiden keskinäisellä yhteistyöllä hirvitalousaluetasolla on merkittävä rooli. Verotuksen suunnitteluvaihe ajoittuu kevääseen ennen pyyntilupien hakemisen määräaikaa. Käytännön metsästys on hirvikannan hoidon tärkein vaihe, jolloin suunnitelmat pannaan täytäntöön. Olennaista on, että jokaisella metsästäjällä on riittävä asiantuntemus siitä, miten metsästys vaikuttaa jäävään hirvikantaan ja sen rakenteeseen.
Metsästyksen johtajan perustaidot – Kannanhoitojärjestelmä (PDF)
Hirven biologia
Jotta hirven kannanhoito olisi tuloksellista, sen on oltava sopusoinnussa hirven biologisten ominaisuuksien kanssa, ja hirvikannalle voidaan asettaa tavoitteita tämän kehyksen sisällä. Koska hirvikannan kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu metsästyksestä, metsästäjät voivat ratkaista kannan tiheyden, sukupuolijakauman ja ikäjakauman. Hirvitalousalueilla riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat voivat tehdä yhteistyötä hirvikannan hoitamisessa. Kannanhoidon helpottamiseksi Luonnonvarakeskuksen riistantutkimusosasto toimittaa tarvittavat tiedot hirvitalousalueen hirvitiheydestä, sukupuolijakaumasta, ikäjakaumasta, kannan tuottoennusteesta ja sopivasta verotuksesta. Hirvitalousaluekokous voi käyttää näitä tietoja, ja niiden pohjalta tehdään konkreettiset verotussuositukset metsästäjien käyttöön. Metsästyksen aikana tehtyjen hirvihavaintojen dokumentointi on tärkeää, jotta kannanhoito voi perustua luotettaviin tietoihin.
Tutustu hirven iän arviointia ja valikoivaa metsästysverotusta käsittelevään koulutusmateriaaliin.
Vahtimismetsästys
Hirvieläinten aiheuttamien peltovahinkojen ehkäisemiseksi hirven metsästys pelloilta on luvallista 1.9. alkaen muualla kuin Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Hirveä saa metsästää vahtimalla pellolta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia syyskuun 1. päivästä lokakuun ensimmäistä lauantaita edeltävään päivään ja muualla maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa syyskuun 1. päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran ja valkohäntäpeuran vahtimismetsästys on sallittu alkaen 1.9. syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään muualla kuin Lapin maakunnassa. Vahtimismetsästykseen haetaan tavallinen hirvieläinten pyyntilupa.