Oma riista -palvelu
Oma riista on jokaisen metsästäjän tärkeä palvelu, josta löytyy muun muassa
- Metsästyskortti
- Ampumakoetodistus
- Karttatoiminnallisuudet
- Seurojen alueet
- Auringon nousu- ja laskuajat
- Lyijyhaulien kieltoalueet
- Linkki metsästysaikoihin
- Linkki Tapahtumahakuun
Oma riista -palvelulla voit pitää omaa riistalokia, jonne voit tallentaa riistahavaintosi ja -saaliisi. Kun tallennat saaliita, niin järjestelmä tekee puolestasi tarvittavat lakisääteiset saalisilmoitukset. Oma riista -palvelussa voit myös maksaa metsästyskortin tai muita metsästykseen liittyviä maksuja.
Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.
Palvelua voi käyttää tietokoneella tai mobiililaitteilla. Palvelun verkkoversio on laajempi ominaisuuksiltaan kuin mobiililaitteissa käytettävä Oma riista maastosovellus.
Palvelu löytyy osoitteesta https://oma.riista.fi ja sen käyttö on maksutonta.
Maastosovelluksen voi ladata Googlen Play -kaupasta (Android) tai Applen AppStoresta (iOS).
Oma riistan avulla kerättyjen saalis- ja havainto sekä suurriistavirka-aputietojen avulla turvataan kestävän metsästyksen edellytyksiä. Tietoja hyödynnetään riistasuunnittelutarkoituksiin sekä riistantutkimukseen. Riistantutkimus tuottaa tietojen avulla muun muassa erilaisia kanta-arvioita sekä muita riistaan liittyviä raportteja ja analyysejä.
Oma riistaa hyödynnetään esimerkiksi suurriistavirka-aputehtävien ja ampumakoesuoritusten kirjaamisessa, metsästyksenvalvonnan raportoinnissa ja riistavahinkojen tallentamisessa. Sen avulla hoidetaan myös pyynti- ja poikkeuslupien hakeminen Suomen riistakeskukselta.
Metsästysseurat voivat ylläpitää Oma riistassa alue- ja paikkatietoja ja jakaa niitä jäsenilleen. Jäsenten ja metsästysryhmien sekä metsästyksenjohtajien hallinnointi tapahtuu myös järjestelmässä. Metsästysseuroille on myös toteutettu saaliiden ja riistanhoitotoimien seuraamiseen useita työkaluja.
Lait ja asetukset – seuraa lainsäädännön muutoksia
Lainsäädäntöön tulee muutoksia joka vuosi. On tärkeää, että metsästäjä seuraa kehittyvää lainsäädäntöä. Tämä on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi julkaisemalla riistainfo.fi -sivustolla suorat linkit metsästystä koskevaan lainsäädäntöön. Jotta muutoksia ei tarvitsisi etsiä suoraan asetuksista ja laista, on niiden seuraamista helpottamaan julkaistu 2017 vuodesta lähtien kaikki oleellisesti metsästäjiin ja metsästykseen vaikuttavat muutokset Riistainfon Muutokset metsästystä koskevassa lainsäädännössä -sivuilla.
Metsästäjätutkintoon valmistautuminen onnistuu mitä tahansa 2017 vuodesta alkaen julkaistua Metsästäjän opasta lukien, kunhan kirjaa lukee rinnakkain tämän verkkosivuston kanssa ja varmistuu siitä, että mitkä asiat ovat muuttuneet.
Suomen riistakeskus suosittelee aina käyttämään mahdollisimman uutta opasta tai lukemaan sen sähköistä versiota, jotta uusimmat muutokset olisivat mahdollisimman kattavasti mukana.
Lakisivusto palvelee metsästäjiksi aikovien lisäksi myös kaikkia metsästäviä henkilöitä. Sivustolla on hyvä poiketa vähintäänkin kerran vuodessa, ennen kuin uusi metsästyskausi on alkamassa.
Tallenna sinäkin suosikiksi: https://www.riistainfo.fi/lait-ja-asetukset/
Riistanhoitoyhdistykseen liittyminen kannattaa
- kuuluu metsästyskortin maksaneen oikeuteen liittyä kotikuntansa tai sen paikkakunnan alueen riistanhoitoyhdistykseen, jonka alueella pääasiallisesti metsästää
- ei jäsenmaksuja
- oikeus osallistua rhy:n vuosikokoukseen
- jäsenet pääsevät usein veloituksetta tai muita halvemmalla harjoittelemaan rhy:n omistamalle ampumaradalle
- jäsenyys kerryttää kyseisen rhy:n valtionavun määrää
- jäsenyydestä ei aiheudu mitään velvoitteita henkilölle itselleen
- riistanhoitoyhdistykset ovat lakisääteisiä julkisoikeudellisia yhdistyksiä, jotka edistävät alueellaan muun muassa kestävää riistataloutta
Tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset ilmoitetaan tapahtumahaussa
Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten järjestämät tapahtumat ja koulutukset ilmoitetaan riista.fi -sivujen tapahtumahaussa https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku/.
Suomen riistakeskuksen järjestämät tilaisuudet löytyvät valitsemalla Suomen riistakeskuksen järjestämät tapahtumat. Jos taas haluat etsiä itseäsi lähellä olevia tapahtumia, valitse RHY-tapahtumat. Voit hakea oman yhdistyksesi tapahtumia valitsemalla oman riistakeskusalueesi, jonka jälkeen avautuu mahdollisuus valita yhdistys nimen perusteella. Toinen tapa on klikata kartan alareunan kiikarin kuvaa, jolloin saat suoraan näkyville sijaintipaikkasi mukaisen riistanhoitoyhdistyksen.
Voit myös seurata ensimmäisiä tulossa olevia tapahtumia riista.fi- ja riistainfo.fi -sivujen etusivulla olevista näkymistä, joista on linkitys laajempaan tapahtumahakuun.
Seuraa tulossa olevia tapahtumia ja osallistu!
Aseturvallisuuden neljä sääntöä
Amerikkalainen Jeff Cooper on tiivistänyt turvallisen aseenkäsittelyn periaatteet neljään sääntöön
- Kaikki aseet ovat aina ladattuja
“En tiennyt, että se oli ladattu!” on lause, jota kenenkään ei pitäisi koskaan joutua kuulemaan. Älä siis koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.
- Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua
Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). Turvallisia suuntia ovat ”kohti maata” tai ”kohti taivasta”.
- Pidä sormi pois liipaisimelta
”Se vain laukesi vahingossa!” Ei, aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. Tämän kohdan rikkomukset kattavat valtaosan aseella tapahtuvista vahingoista.
- Ole varma kohteesta
Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.
Aselupaa haetaan poliisilta
Ensimmäisen aseen (haulikko/kivääri) ostamiseen liittyvät vaiheet:
- Hae aselupaa poliisin verkkosivuilla tai toimipisteestä.
- Hakijan tulee olla 18 vuotta täyttänyt saadakseen luvan.
- Rinnakkaislupaa voi hakea huoltajan suostumuksella 15–17-vuotias.
- Käy haastateltavana.
- Hanki ase aselupaan liittyvän hankkimisoikeuden aikana.
- Esitä ase poliisilaitoksella 30 vuorokauden kuluessa aseen hankkimisesta.
Aseiden säilyttäminen vaatii huolellisuutta!
Metsästys valtion mailla
Metsästys on helppo aloittaa valtion mailta, sillä moni aloitteleva metsästäjä joutuu odottelemaan pääsyä metsästysseuran jäseneksi.
Metsähallitus myy valtion alueille metsästyslupia niin pienriistan kuin suurriistan pyyntiin. Lupia voi hankkia kuka tahansa, jolla on metsästäjätutkinto suoritettuna. Metsähallituksen luvat myydään Eräluvat.fi-palvelusta. Sieltä löytyy myös Eräetiketti metsästäjille, jota noudatetaan valtion alueilla metsästettäessä.
Maksuttomat oikeudet
Pohjois-Suomessa asuvat voivat metsästää oman kunnan alueen valtion mailla ilman erillistä lupaa. Tämä kuntalaisen vapaa metsästysoikeus koskee metsästyslain 8 §:n tarkoittamaa aluetta eli Kainuun ja Lapin maakuntia sekä Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamoa, Taivalkoskea, Pudasjärveä ja Vaalaa.
Kaikki Suomessa pysyvästi asuvat voivat metsästää valtion yleisillä vesialueilla merellä ilman erillistä lupaa. Sisävesillä valtion yleisten vesialueiden vapaa metsästysoikeus koskee sen kunnan asukkaita, johon kyseinen vesialue kuuluu.
Kuntalaisen oikeudella voi metsästää, jos kyseinen kunta on henkilön tosiasiallinen kotikunta. Ei siis riitä, että metsästäjä on kirjoilla kunnassa, jossa hän hyödyntää vapaata metsästysoikeutta. Kotikuntalain mukaan hänellä on oltava kuntaan asunnon ja osoitteen lisäksi kiinteä yhteys eli esimerkiksi perhe, työpaikka tai hoitosuhde.
Metsästysluvat
Pienriistaluvat ovat suosituimpia valtion alueille. Metsähallituksella on yli 120 pienriista-aluetta, joihin voi hankkia tietyin rajoituksin vuorokausi- tai kausilupia.
Metsästysalueita on paljon erityyppisiä merenluodoilta tuntureille. Metsästäjän kannattaa tutustua alueellisiin erityispiirteisiin etukäteen.
Lupia voi ostaa vuorokausi kerrallaan tai koko kaudeksi. Hirvenmetsästyksen alueet ja kanalinnustuskausiluvat ovat haettavia lupia. Muita kausilupia voi ostaa Eräluvat.fi-palvelusta.
Lupia ei aina riitä kaikille halukkaille. Metsähallitus rajoittaa metsästyslupien myyntiä riistakantojen ja niin sanotun sosiaalisen kestävyyden perusteella. Toisin sanoen lupakiintiöillä turvataan se, että riistakannat säilyvät elinvoimaisina, eivätkä metsästysalueet ruuhkaudu.
Pienriistan metsästysluvat on jaettu kanalinnustuslupiin, vesilintu- ja jänislupiin, majavalupiin ja pienpetolupiin. Kanalinnustuslupa pitää yleensä sisällään kaiken muunkin pienriistan metsästyksen.
Haettavat luvat
Metsähallitukselta voi myös hakea omaa metsästysaluetta hirvenmetsästykseen. Metsästäjä kokoaa seurueen ja hakee hirvenmetsästyksen aluelupaa. Kun aluelupa on myönnetty, sille haetaan vielä erikseen pyyntilupia Suomen riistakeskukselta.
Metsähallituksen hirvialueluvissa etusijalla ovat metsästäjät, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta.
Myös kanalintukausiluvat ovat haettavia lupia. Niitä voidaan myöntää metsästäjille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta eli jotka eivät kuulu mihinkään metsästysseuraan.
Lisäksi Metsähallitus myy metsästyslupia suurriistan pyyntiin ja vuokraa metsästysalueita yhdistyksille.
Eräluvat.fi-palvelusta voi myös ostaa koirankoulutuslupia valtion alueille.
Metsästyslupatuloilla hoidetaan riistamaita. Metsähallitus esimerkiksi ennallistaa soita, eli palauttaa ojitettuja suoalueita luonnontilaan, jolloin myös riekot, hanhet, teeret ja metsot palaavat niille tai niiden reunamaille. Lisäksi metsästyslupatuloilla on kunnostettu puronvarsikorpia ja kosteikkoja.
Metsästysluvat ovat Metsähallituksessa julkisia hallintotehtäviä, mikä tarkoittaa sitä, ettei lupatuloilla tehdä valtiolle voittoa.
Lisätietoja: Eräluvat.fi-palvelu. Retkikartta.fi