Näädän jäljet ja jätökset

Jäljet

Näädän (Martes martes) jälkipainalluksessa erottuu viisi varvasta. Etutassun jälkeen piirtyy usein ranneantura. Etutassun jälki on 5–7 cm pitkä. Takatassun jälki on hieman pienempi, ja sen kantapään painallus jää harvoin näkymään. Takatassun jälki on siten selvästi lyhyempi, useimmiten noin 5 cm:n pituinen. Lähes saman painoisen minkin jälkipainallus on pienempi. Näädän tassut ovat eläimen kokoon nähden suuret. Siten se syvässä lumessa liikkuu minkkiä vaivattomammin. Näädän jalkapohja on talvella karvainen, jolloin yksittäiset polkuanturat piirtyvät huonosti jälkeen. Matka taittuu loikaten. Muita kulkutapoja näätä käyttää vain harvoin. Käynti on hidasta, eivätkä näätäeläinten pitkä ruumis ja lyhyet jalat luontevasti taivu laukkaan. Lumioloissa näädän jälki on lähes poikkeuksetta parijälki. Takatassut osuvat tarkasti etutassujen jälkiin. Toinen tassu osuu vinosti toisen eteen, ja joskus jäljet voivat olla lähes peräkkäin. Askelleveys on hyvin pieni. Askelen pituus on tavallisesti 50–70 cm, mutta joskus askel voi venyä metrin mittaiseksi.

Näädän etujalan jälki on 5-7 cm pitkä, takajalan on lyhyempi. Näädän käpälä on iso, laji on sopeutunut liikkumaan lumessa. Upottavassa lumessa kulkutapa on pariloikka, kovalla hangella näätäkin loikkaa nelijäljin.
Kuva: Dick Forsman. Wikman, M. 2005: Lumijälkiopas. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Minkin pariloikassa jälkipari on tarkemmin rinnan kuin näädällä. Näätä liikkuu ketterän oloisesti syvässä pehmeässä lumessa. Keho ei juuri jätä laahausjälkiä, mutta jälkikuoppa on syvä ja laaja. Minkki ei kovin mielellään kulje yhtä syvässä lumessa kuin näätä. Ohuelle kantavalle hangelle näätä jättää nelijälkeä. Kulkutapa on tuolloinkin loikka, jossa takatassut osuvat maahan etutassujen jälkien eteen. Nelijäljessä etutassujen jäljet ovat lähes peräkkäin, kun taas takatassujen askelleveys on selvästi suurempi. Joskus takatassut osuvat maahan lähes vierekkäin, jolloin jälkikuvio muistuttaa jäniksen jälkeä. Jälkikuvion muoto vaihtelee kulkunopeuden ja askelpituuden mukaan.

Parijäljet lumessa.
Näädän tyypillistä pariloikkaa. Toinen jälki on lähes kokonaan toisen etupuolella. Näädän tassut ovat isot ja kantavat eläintä pehmeässä lumessa. Kuva: Tuomo Turunen.
Käyntijälkiä lumella.
Näädän käyntijälki. Kuva: Tuomo Turunen.
Nelijälki muistuttaa jäniksen askelkuviota.
Näädän nelijälkeä kantavalla alustalla. Jäljet ovat silmiinpistävän kookkaita (vrt. minkki). Kuva: Tuomo Turunen
Pari- ja kolmijälkiä.
Näädän pari- ja kolmijälkeä hangella. Huomaa, että näätä on pysynyt kevyenä ja tassunsa levittäen hangen ”pinnalla”. Kuva: Reima Laaja
Loikkajälkiä polulla.
Näätä on kulkenut kuvan oikeassa reunassa poispäin ja jänis vasemmassa reunassa kohti kuvaajaa. Kuva: Tuomo Turunen
Näädän kolmijälki.
Näätä on kulkenut kuvan yläreunassa oikealle ja jänis kuvan alareunassa vasemmalle. Kuva: Tuomo Turunen

Jätökset

Ulostepötkä on tumma, toisesta päästään kapeneva.
Näädän pitkulainen uloste pitkospuulla. Kuva: Tuomo Turunen.
Pitkulainen uloste. Kuva: Tuomo Turunen
Jätöksiä lumella, ulostepötkä ja virtsaa.
Näädän jätöksiä. Kuva: Tuomo Turunen.
Näädän uloste lumella. Kuva: Tuomo Turunen.

Päivämakuupaikat

Päivämakuupaikka on lumeen kaivettu luola.
Näädän päivämakuupaikka komossa. Kuva: Tuomo Turunen
Oravanpesä korkealla kuusessa.
Näätä makaa usein myös oravanpesässä. Kuva: Tuomo Turunen
Oravanpesä. Kuva: Tuomo Turunen
Oravanpesä. Tuomo Turunen

 

Toteutettu yhteistyössä:

Logo Suomen Metsästäjäliitto ry.  Logo Luonnonvarakeskus.  Logo Suomen riistakeskus.