Jäljet
Minkin (Neovison vison) jälkipainallus on tyypillinen näätäeläimen jälki. Siihen piirtyy viisi varvasanturaa, joista sisin on pienin. Sisin varvas jättää heikon painalluksen; joskus se ei piirry lainkaan. Etukäpälän jäljessä näkyy keskianturan lisäksi ranneantura, ja jäljen pituus on 4–5 cm. Takakäpälän jälkeen ei piirry pientä anturaa keskianturan taakse ja jälki on siten selvästi etukäpälän jälkeä pienempi.
Hillerin jälki on käytännöllisesti katsoen samanlainen. Ainoat erot minkkiin nähden ovat hieman pidemmät etukäpälien kynnet ja karvaisempi jalkapohja. Nämä tuntomerkit ovat kuitenkin vain harvoin käyttökelpoisia. Pienen naarasminkin jäljet ovat lähes saman kokoiset kuin suuren uroskärpän. Pehmeässä hangessa minkin parijälkikuopan leveys on yli 7 cm kun kärpän jälkikuopan leveys jää sitä pienemmäksi.
Minkki liikkuu loikkaamalla. Yleisin jälkijono on parijälki, jossa takajalat osuvat etujalkojen jälkiin. Kantavalla hangella toinen jälki osuu vinosti toisen eteen, ja parihypyn askelpituus on 40–70 cm. Upottavassa lumessa parijäljet ovat usein rinnakkain, ja hankeen jää laahausjälkiä. Hillerin sanotaan laahaavan enemmän. Upottavassa lumessa hillerin askelpituus jää lyhyemmäksi kuin minkin, ja se kyntää hankeen syvempää uraa. Kantavalla hangella askel venyy. Vauhdikkaassa menossa takajalkojen jäljet osuvat etujalkojen etupuolelle: syntyy nelijälkeä. Nelijäljistä on eri muunnelmia riippuen siitä, missä järjestyksessä etujalat liikkuvat. Jos etu- ja takajalat liikkuvat samassa järjestyksessä, syntyy loivasti z-muotoisia jälkiryhmiä. Kun etu- ja takajalat kulkevat eri tahtia, syntyy neliömäisiä jälkiryhmiä. Kantavalla hangella hypyn pituus on 60–90 cm.
Jätökset
Minkin ulosteet muistuttavat saukon ulosteita, mutta ovat pienempiä, alle 10 mm paksuja. Kun minkki on syönyt kalaa, ulosteessa on luita ja suomuja. Minkin uloste on pahanhajuista, ja ero saukon ulosteen makeahkoon hajuun on selvä.
Toteutettu yhteistyössä:
