Talvella teeret (Lyrurus tetrix) ruokailevat etupäässä koivuissa. Ne liikkuvat parvissa ja käyvät myös maassa yhdessä. Teerikukot muodostavat parvia talvisin suuremmassa määrin kuin kanat. Kukot voivat hyvinä vuosina lyöttäytyä satapäisiksi tokiksi, jotka ruokailevat koivujen latvaosissa. Naaraat kulkevat useammin yksikseen tai pienemmissä naarasparvissa.
Jäljet
Teeren jälki on selvästi pienempi kuin metson ja koppelon. Jälkipainalluksen pituus on 8-9 cm. Teerikukon jälki on suurempi kuin teerikanan, mutta sukupuolen tunnistaminen jäljen koosta on usein epävarmaa ja vaikeaa harjaantuneellekin metsästäjälle. Teeren ja metson jälkien erottamisessa toisistaan auttaa jälkien koon lisäksi myös elinympäristön havainnoiminen, mistä jäljet ovat löytyneet. Teeren jälkiä tapaa tavallisesti aukean laidoissa.
Teeret yöpyvät kiepeissä aina kun lumiolot sallivat. Ne yöpyvät usein aukealla ja sukeltavat suoraan lennosta lumeen kaivaen metrin tai parin pituisen tunnelin laskeutumispaikasta, eli kiepin.
Teeret menevät usein kieppiin parvissa. Kiepin pohjalta löytyy ulostekasa, jossa päällimmäisenä on juokseva vihreä umpisuoliuloste.