Tutustu rajoitusalueisiin kartalla: karttapalvelu (maanmittauslaitos.fi)
Lyijyhauleja ei saa käyttää kosteikkoalueilla tai niiden sata metriä leveällä suojavyöhykkeellä 15.2.2023 alkaen. Kielto perustuu EU:n komission tammikuussa 2021 hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen (Reach-asetuksen liitteen muutos, lyijyhaulipatruunoiden käyttö- ja hallussapitokielto Ramsar-kosteikoilla) ja se tulee voimaan koko EU:n alueella.
Kosteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta.
Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen.
Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli.
Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kielto yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa.
Tukes on Suomessa kemikaalilainsäädäntöön liittyvä valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on myös neuvonta.
Tukesin tulkintaohje lyijyhauleja koskevan REACH-rajoituksen soveltamisesta 8.2.2023 (ja 14.2.2023); etenkin Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmän soveltaminen Suomessa ns. näkyvään veteen.
”Otettaessa huomioon säännöksen tavoite ja tarkoitus ja kansalliset erityispiirteet tällaisia vesilintujen tyypillisiä elinympäristöjä Suomessa ovat kaikki seuraavat:”
- meret (syvyys 6 m tai alle), järvet, joet, lammet, kanavat, tekojärvet, altaat ja muut vastaavat suuremmat vesialueet (maastokartoilla viivoina kuvatut ojat ja purot eivät ole tällaisia vesialueita);
- niityt, jotka rajautuvat edellä mainittuihin vesialueisiin;
- vesikivet ja vesikivikot;
- maatuvat vesialueet, tulva-alueet, matalikot ja avoimet vesijättöalueet;
- vaikeakulkuiset puuttomat suot;
- sekä kaikki 100 metrin säteellä edellä mainituista alueista olevat alueet.
Kosteikkoalueiden tunnistamiseen ja niiden 100m leveän suojavyöhykkeen määrittämiseen voi käyttää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastokarttaa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/), johon em. alueet on merkitty karttamerkein.
Karttamerkkien selitteet kuvataan Maanmittauslaitoksen merkkienselitteessä (https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2020/01/karttamerkkien_selitys.pdf)
Metsästäjillä korostunut huolellisuus- ja selvillä olovelvollisuus!
Lyijyhauleja ei pidä ampua suojavyöhykkeen ulkopuoleltakaan em. kosteikoille! Ole vastuullinen!
”Jos ampumaratojen valvontaa priorisoidaan riskiperusteisesti, voidaan ampumapaikkojen sijainnin sijaan huomioida ampumasuunnat: ampumasuunnan ollessa kosteikkoalueelta poispäin, riski haulien päätymiseen kosteikkoalueelle on hyvin pieni vaikka ampumapaikka sijaitsisi alle 100m etäisyydellä kosteikkoalueesta.” (Tukes 14.2.)
Voimaantulo 15.2.2023 alkaen.
Huomioi!
EU:ssa on suunnitteilla laajempia ammuslyijyn markkinoille asettamis- ja käyttörajoituksia. Metsästäjän tuleekin seurata lainsäädännön kehittymistä ja uusimpia viranomaisohjeita tietääkseen, millä alueilla ja missä ammustyypeissä lyijyammusten käyttö on sallittua.