Metsästyksen johtajaa on edellytetty tähän saakka vain pyyntiluvalla tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä. Lainmuutoksen myötä suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Metsästyksen johtajaa ei edellytettäisi edelleenkään poronhoitoalueella karhun metsästyksessä, joka perustuu alueelliseen kiintiöön.
Muutoksen perustelujen mukaan tarve suurpetokantojen hoitoon ja hallintaan nykyisin poikkeusluvalla tapahtuvan metsästyksen avulla on lisääntynyt merkittävästi. Tästä kehityksestä johtuen suurpetojen metsästysmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti. Nykyisin suurpetojen metsästys tapahtuu käytännössä valtaosin seuruemetsästyksenä, johon osallistuu vähintään kaksi, mutta usein useita kymmeniä metsästäjiä. Lisäksi samalla alueella voi olla useita metsästysseurueita. Käytännössä metsästystapahtumia on tarpeen johtaa samalla tavoin kuin hirvieläinten metsästystä. Se varmistaa, että suurpetojen poikkeusluvanvarainen metsästys järjestetään kaikilta osin johdetusti ja turvallisesti.
Lainmuutoksen myötä valtioneuvoston asetuksella tullaan säätämään tarkemmin metsästyksen johtajan nimeämisestä, näiden ilmoittamisesta asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle, läsnäolosta metsästystapahtumassa sekä metsästyksen johtajan tehtävistä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa huomioon metsästyksen johtajan nimeämisessä ja tehtävistä säädettäessä eri lajien erilaiset metsästyskäytännöt.
Säädetty velvollisuus metsästyksen johtajasta karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksessä tulee voimaan 1.1.2018.