Aikaisemmin voimassa olleessa laissa metsästyksen rajoittamisen sisällään pitämiä menetelmiä ei oltu täsmällisesti määritelty. Näin ollen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitiin säätää ainoastaan metsästysajan kielto joko kokonaan tai osittain, eli käytännössä voitiin antaa ainoastaan metsästysajan lyhentämistä koskevia asetuksia. Metsästysajan lyhentäminen on kuitenkin osoittautunut joissakin tapauksissa tarpeettoman laajaksi kielloksi, jonka sijaan nyt otettiin käyttöön muita täsmällisempiä metsästyksen rajoituskeinoja.
Lisäksi vaatimus siitä, että kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta, osoittautui käytännössä ongelmalliseksi ajantasaisten riistakolmiolaskentojen perusteella valmisteltavien metsäkanalintujen metsästysrajoitusten osalta, sillä laskentojen ajoitusta jouduttiin lyhentämään ja aikaistamaan heinä-elokuun vaihteeseen. Nykyisillä sähköisillä ja perinteisillä tiedotusvälineillä tiedon välitys metsästäjille on mahdollista tarvittaessa nopeamminkin.
Lainmuutoksella tavoitellaan uusien joustavampien ja tarkempien rajoituskeinojen käyttöön ottamista. Näin ollen muutokset mahdollistavat esimerkiksi metsähanhen metsästyksen sallimisen rajoitetusti. Lisäksi tarkemmat rajoituskeinot ovat tarpeen, jotta metsästystä ei rajoitettaisi varovaisuusperiaatteella kokonaan kieltämällä tai metsästysaikaa kattavasti lyhentämällä tai hallinnollista taakkaa lisäävällä pyyntilupajärjestelmällä.
Edellä olevan perusteella lakia muutettiin niin, että jos riistaeläinlajin kanta heikkenee pysyvästi tai tilapäisesti lajin esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästystä rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan. Riistaeläinlajin metsästystä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää myös, jos tavoiteltava riistaeläinlajin leviäminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Metsästyksen rajoittaminen voi tarkoittaa myös velvoitetta merkitä saalis tunnistemerkillä.
Rajoitus tai kielto voi olla voimassa korkeintaan kolme vuotta. Jos riistaeläinlajin kanta voimistuu elinvoimaiseksi, rajoitus tai kielto tulee kumota ennen määräajan päättymistä.
Rajoitus tai kielto voi olla:
1) alueellinen,
2) ajallinen,
3) saaliseläimen sukupuolta koskeva,
4) metsästäjäkohtainen saaliskiintiö tai
5) pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää koskeva.
Rajoituksesta, kiellosta tai tunnistemerkistä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta rajoitus tai kielto koskee.
Muutos tuli voimaan 1.8.2017.