Elävänä pyytävää aitausta saa käyttää 7.8.2017 alkaen villisian pyydystämiseen. Aitausta koskevat tarkemmat säännökset varmistavat, että aitauksella tapahtuva pyynti on eettistä.
Pykälän perustelujen mukaan villisian pyynnissä käytettävän elävänä pyytävän aitauksen tulee olla riittävän suuri, jotta villisika jälkeläisineen mahtuu luontevasti aitaukseen. Suositeltava aitauksen koko on vähintään 50 neliömetriä. Lisäksi aitauksen tulee olla muodoltaan pyöreä tai ovaali, jotta villisiat eivät ajaudu aitauksen kulmiin ja siten kiipeä toistensa päälle. Lisäksi aitauksen tulee olla kattamaton ja suositeltava aitausten seinämien korkeus on enintään 150 senttimetriä, jotta mahdollisesti aitaukseen joutuvat hirvieläimet pääsevät hyppäämään aitauksen seinämien yli. Aitauksen ulkopuolella, mutta kiinteästi sen sivulla, tulee olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä (erottelukäytävä).
Villisian metsästyksessä käytettävä aitaus tulee tarkistaa kaksi kertaa vuorokaudessa, käytännössä aamulla ja illalla, jotta villisika ei joudu olemaan aitauksessa pisimmillään täyttä vuorokautta.
Muiden pykälässä olevien lajien (ilves, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, tarhattu naali, kettu, supikoira, kärppä, minkki, hilleri, näätä, mäyrä, saukko, villikani, orava, itämeren norppa ja halli sekä rauhoittamattomat nisäkkäät) kohdalla pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä niin, että vähintään kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen.
Lisäksi elävänä pyytävän loukun tai aitauksen sekä jalkanarun tarkastaminen voidaan järjestää myös sellaisella elektronisella valvontalaitteella, jolla pystyy toteamaan eläimen menneen pyyntivälineeseen säännöksessä mainituin aikarajoin.