Riistan voi ottaa huomioon sekä tasaikäisrakenteisessa että eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa.

Metsänomistaja joutuu pohtimaan riistapainotuksen vaikutusta metsän tuottamaan taloudelliseen tulokseen. Metsänuudistamisen ajankohta, uudistusalan rajaus ja säästöpuiden määrä vaikuttavat hakkuutuloihin. Esimerkiksi tavanomaista pidempi kiertoaika hyödyttää riistaa ja samalla viivästyttää hakkuutuloja.

Tasaikäisrakenteisesti kasvatettavassa metsässä on tärkeää huolehtia puuston rakenteellisesta vaihtelevuudesta esimerkiksi riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien avulla. Nämä rakennepiirteet tulee säilyttää ylikiertoaikaisesti.

Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa ylläpidetään sekoitusta eri kehitysvaiheen puista. Vaihtelevuus suosii riistalajeja, mutta ei itsessään takaa metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten täyttymistä. Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa on tärkeä huolehtia lehtipuiden säilymisestä, joiden uudistuminen peitteisessä metsässä on epävarmempaa.

Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hyötyjä kanalinnuille ovat pienpuuston ja varvuston luoman suojan säilyminen maanpinnan läheisyydessä, metsän säilyminen peitteisenä ja maan muokkaamattomuus.

Eri-ikäisrakenteinen metsä.
Eri-ikäisrakenteinen metsä. Kuva: Marko Svensberg

Metsän säilyminen peitteisenä suosii muun muassa metsoa. Myös poiminta- ja pienaukkohakkuiden luoma vaihtelevuus on linnuille eduksi. Muutaman aarin kokoiset pienaukot sopivat elinympäristöksi esimerkiksi pyylle. Laajat yhtenäiset pienaukolliset hakkuualat voivat sen sijaan muuttaa metsän riistalle sopimattomaksi elinympäristöksi.

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäismetsänkasvatuksen menetelmät sopivat metsiin, joissa on valmiiksi luontaisesti syntyneitä nuoremman sukupolven puita. Tyypillisesti kohteet ovat kuusivaltaisia ja maapohjaltaan kosteita. Menetelmät sopivat hyvin luonnostaan eri-ikäisrakenteisiin korpiin, suon ja kankaan välisiin vaihettumisvyöhykkeille ja vesistöjen rannoille.

Pienaukkohakkuut ja poimintahakkuut on hyvä toteuttaa talvella tai maan ollessa kuivaa ja kantavaa. Näin suojellaan jäävää puustoa korjuuvaurioilta.

Pienaukkohakkuut

Pienaukkohakkuissa poistetaan kokonaisia muutaman aarin puuryhmiä. Seuraavassa hakkuussa pienaukkoa laajennetaan ja tehdään uusia aukkoja. Pienaukot tehdään sinne, missä taimettumiselle on parhaat edellytykset.

Hakkuutähteitä
Hakkuun jälkeen. Kuva: Marko Svensberg

Poimintahakkuut

Poimintahakkuissa poistetaan metsikön suuria puita ja tehdään tilaa pienille elinvoimaisille puille ja kenttäkerroksen taimille. Poimintahakkuilla pyritään edistämään metsän luontaista uudistumista ja hakkuut kohdennetaan alueille, joilla on olemassa olevaa alikasvosta.

Poimintahakkuissa huomiota on kiinnitettävä alempiin latvuskerroksiin noin 5–15 metriä pitkiin puihin, jotta ne säilyvät hakkuissa vaurioitta. Poimintahakkuissa tulee säästää alikasvosta ja siitä syntyviä riistatiheikköjä sekä turvata sekametsäisyys lehtipuita säästämällä.

Erirakenteinen sekametsä
Eri latvuskerrokset ja puulajit luovat suojaa sekä ilmassa että maalla vaanivilta saalistajilta. Kuva: Marko Svensberg

Katso video

 

Testaa osaamisesi metsänkasvatustavoista

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.