Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia on muutettu. Pääajatuksena on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi.
Aiemmin metsästyslaissa riistalajeina olleet minkki, piisami, supikoira, rämemajava ja pesukarhu siirtyivät 1.6.2019 alkaen haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden pyydystäminen ei ole enää metsästystä, vaan tappamista ja hävittämistä. Muutos vaikuttaa lajien rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Näiden lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on mahdollista ympäri vuoden. EU:n ja kansallisella haitallisten vieraslajien listalla säädettyihin lajeihin sovelletaan, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslainsäädännössä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin, vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Haitallisten vieraslajien pyynnissä huomioitavia asioita
- pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia
- pyyntiin tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa
- oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin / haitallinen vieraslaji on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä
- oikeus pyyntiin on myös metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella, jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta johdu
- pyynnissä saa käyttää apuna keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta
- muutos ei koske metsästyslain vierasperäisiä riistaeläimiä esim. villikania, kanadanmajavaa ja valkohäntäpeuraa Metsästyslaki 42 § (Finlex, Edita)
- muutos koskee ainoastaan haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja (EU-lista, kansallinen lista)
- supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saa käyttää rautoja eikä niiden tappamiseen ilma-asetta
- rämemajavan pyydystämiseen ei saa käyttää rautoja maalla, eikä sen tappamiseen ilma-asetta
- pyyntiin käytettävät aseet ja patruunat eivät pääsääntöisesti muuttuneet aiemmasta
- ajoneuvojen käyttöä ja tiealueilla tapahtuvaa ampumista koskevat pykälät koskevat edelleen myös haitallisten vieraslajien pyyntiä
- ampuminen on kiellettyä välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä ajoneuvosta
- ampuminen on kiellettyä rautatien tai yleisen tien yli
- ampuminen on kiellettyä, jos ampuja tai eläin on tällaisella tiellä
- Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa:
- eläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta
- lopettaminen tulee tehdä huomioiden eläinsuojelulain velvoitteet
- eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi
- esimerkiksi supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen
- eläinten hukuttaminen on kiellettyä
- eläinsuojelulainsäädännön sääntöjen rikkominen on rangaistavaa
- lopettaminen loukkuun on sallittua alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista (HUOM! koskee vain haitallisia vieraslajeja)
- taajama-alueilla lopettamisessa tulee huomioida järjestyslaki ja olla etukäteen yhteydessä poliisiin tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja
Lataa pienpetojen pyyntiä käsittelevä juliste tästä (PDF)
HUOM! Pienpetoraudat on 1.12.2022 alkaen sijoitettava suojarakenteen sisälle ja suojarakenteen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä. Suojarakennetta ei kuitenkaan tarvitse käyttää rottien, hiirien tai myyrien pyydystämisessä.
Rauhoitusajat poistuvat
Muutoksen myötä kesäaikaista rauhoitusaikaa ei enää ole supikoiran, pesukarhun, minkin ja rämemajavan naaraalla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa. Piisamiltakin poistuu rauhoitusaika. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Haitallista vieraslajieläintä, jota pyritään torjumaan, ei ole perusteltua rauhoittaa kannan turvaamiseksi.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras aika poistaa haitallisia vieraslajeja, kuten supikoiraa ja minkkiä, on kevät ennen lajien lisääntymiskautta. Haitallisia vieraslajeja torjuttaessa tarkoitus on tappaa kaikki pyyntitilanteessa havaitut yksilöt. Jos pyynnin yhteydessä kuitenkin saadaan saaliiksi naaras, jolla voidaan todeta olevan poikaset, on eläinsuojelulain mukaisesti pyrittävä tappamaan emästään eroon joutuneet poikaset.
Esimerkiksi minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan (ML 49 § Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle.) Jos on tarve kesäaikaan pyytää minkkiä, voi esimerkiksi sijoittaa raudat lautalle irti rannasta tai muuhun vastaavaan paikkaan veteen mihin näätä, kärppä tai hilleri ei luontaisesti mene.
Metsästyskoirien käyttö säilyy entisellään
– Metsästyslaissa on useita pykäliä, jotka sanamuotonsa mukaan koskevat vain metsästystä, mutta joita on vakiintuneesti sovellettu myös rauhoittamattomiin eläimiin, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Koirapykäliä ei ole toistaiseksi ollut tarpeen soveltaa rauhoittamattomiin nisäkkäisiin, koska koirien käyttäminen myyrien ja hiirten ja muiden nykyisten rauhoittamattomien lajien pyynnissä ei ole ollut käytännössä tarpeen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa supikoiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä, Kemppainen tulkitsee. Noutajia on vastaavasti käytetty rauhoittamattomien lintujen pyynnissä.
Haitallisten vieraslajien pyynti koiralla
Metsästyslain rauhoitussäännösten tarkoitus on, ettei rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häirittäisi. Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Tätä korostetaan metsästyslaissa säädetyillä koiran kiinnipitovelvollisuudella (51 §) sekä koirakokeita ja koiran kouluttamista (52–53 §) ja koiranpidon valvonnasta ja talteenotosta säädetyillä säännöksillä (54–55 §). Metsästyslain 51 §:ssä sallitaan kuitenkin poiketa yleisestä kiinnipitovelvollisuudesta muun kuin ajavan koiran käyttämisessä metsästyksessä. Tarkoituksena on ollut sallia sellainen toiminta, joka ei aiheuta häiriötä riistan lisääntymiselle.
Erityisesti kevättalven ja kevään (maalis-huhtikuu) aikana tapahtuva vieraslajien poisto on tehokkainta kannan hallintaa, koska se kohdistuu lisääntyvään kannanosaan, ja toiminta on nostettu tärkeäksi kansallisessa vieraslajien hallintasuunnitelmassa. Passiivinen pyynti ei toimi riittävän tehokkaasti keväällä vanhojen eläinten varovaisuuden vuoksi ja koiran käyttö on edellytys tehokkaalle käytölle niin pinta- kuin luolapyynnissäkin.
Suomen riistakeskus haluaakin painottaa, että supikoiran pintapyynnissä yleisesti käytettyjen metsästyspystykorvien (myös eräät muut rodut voivat tulla kyseeseen) käyttö on luonteeltaan pysäyttävällä koiralla tapahtuvaa pyyntiä. Supikoirien siirtymät koirapyynnin yhteydessä ovat varsin lyhyitä. Pyyntitapa on tulkittu säännösten mukaiseksi maalis-huhtikuussa ennen varsinaista lisääntymisaikaa.
Haitallisia vieraslajeja pyytävän tulee ymmärtää, että väärin toteutettuna supikoiran tai minkin pyytämiseen koulutetun koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla. Pahimmillaan tällaisessa pyynnissä voidaan rikkoa useita metsästyslain säännöskohtia vastaan.
Vapaana kulkevan metsästyskoiran (ei kuitenkaan ajava koira) hyödyntäminen lisääntymisaikaan vaatii aina nimenomaan kohdelajin metsästykseen koulutetun koiran ja erityistä tapauskohtaista harkintaa, jotta häiriötä tai vahinkoa muille lajeille ei aiheudu. Supikoiran pyyntiin erikoistunut koira voidaan ohjata tuoreelle jäljelle esimerkiksi näköhavainnolla tai tuoreella riistakamerahavainnolla. Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä vastuullisuuteen myös vieraslajien pyynnissä ja hyödyntämään vapaana kulkevia metsästyskoiria supikoiran ja minkin pyynnissä pääsääntöisesti lisääntymisajan ulkopuolella (1.8-30.4).
Vieraslajien pyyntioikeus
– Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo Kemppainen.
Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä.
Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois.
Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.
Lainsäädännön muuttuessa ja uusittaessa sopimuksia tulee metsästysseurojen ottaa huomioon haitallisten vieraslajien metsästysoikeus.
HUOM! Metsästysseurojen tulee olla tarkkana uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Uusi mallisopimuspohja löytyy täältä (riista.fi).
Lakiuudistuksen myötä Suomen riistakeskukselle tulee vieraslajien torjuntaan liittyviä tehtäviä. Vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden osalta Suomen riistakeskus vastaa lajien torjunnan ja kannanhallinnan asiantuntijapalveluista erityisesti aiempien riistalajien osalta.
Eläinten lopetus
Kaikkien eläinten, myös vierasperäisten, lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Esimerkiksi supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. Eläinsuojelulainsäädännön sääntöjen rikkominen on rangaistavaa.
Jos eläinten lopettamiseen liittyviä taitoja ei ole itsellä, niin lähialueen metsästäjien taidoille ja avulle on tarvetta. Metsästäjien kannattaa miettiä sopivia yhteistyömuotoja ei-metsästäjien kanssa, sillä yhteistyö on tarpeen vieraslajiongelman ratkaisemisen ja metsästyksen hyväksyttävyyden turvaamiseksi.
Vieraslaji vai tuloskaslaji
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviäimisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Tulokaslajit puolestaan tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä.
Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellisthaittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinte tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tälläisiä selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Lisätietoja
Riistainfon videoista ja Jäljet ja jätökset -sivustolta voit tutustua lisää edellä mainittuihin lajeihin.
Sivusto vieraspedoista ja niiden pyyntitavoista. (vieraspeto.fi)
Lisätietoa vieraslajiasioista löydät Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämältä sivustolta (vieraslajit.fi).